Kurpitsat ja Halloween

Halloweenia on juhlittu anglosaksisissa maissa tuhansia vuosia. Halloween juontaa sanoista ”All Hallows Eve” eli kaikkien pyhimysten aatto. Päivää juhlitaan Suomessa yleensä lokakuun viimeisenä päivänä eli 31. lokakuuta, kun taas muissa maissa juhlapäivä on pyhäinpäivä eli 1. marraskuuta. Suomessa kaupallista juhlaa ei haluttu sekoittaa kristilliseen juhlapäivään eikä Halloweenin juhlinta ole Suomessa kovin suosittua. Alun perin muinaiset keltit juhlivat Halloweenia ja heille päivä oli nimeltään ”samhain” eli talven alkamisen päivä. Tuona päivänä henkien uskottiin liikkuvan maan päällä. Päivää on juhlittu Euroopassa kelttien vaikuttamissa maissa, kuten Englanti, Irlanti ja Skotlanti. Suomessa juhla tunnetaan lähinnä sen amerikkalaisena versiona karkkeineen ja kepposineen.

Halloweenin historiaa

Halloween pohjautuu kelttiläisen kulttuurin juhlimaan samhainiin. Keltit uskoivat, että tuona päivänä raja normaalin maailman ja yliluonnollisen välillä häviäisi luonnon kuollessa ja kuihtuessa. Henkien uskottiin houkuttelevan ihmisiä tuonpuoleiseen. Henkien karkottamiseksi poltettiin kokkotulia kotien läheisyydessä. Suomessa vastaava juhla oli pyhäinpäivä. Tuona päivänä pyhät miehet, marttyyrit, olivat liikkeellä. Heille tarjottiin juhlaruokaa ja heidän odotettiin saunovan. Vanhasuomalaisten juhlima kekri ajoittui samoihin aikoihin, mutta se oli maatalouden satokohtaan ajoittuva työnjuhla. Kristinuskon levitessä kekrijuhla sulautettiin pyhäinpäivään ja päivää kutsuttiin aluksi Neitsyt Marian ja marttyyrien muistopäiväksi. Nimestä syntyi Irlannissa muunnos ”All Hallows Eve” eli kaikkien pyhimysten päivä.

Halloweenin juhlinta Suomessa

Halloween on Yhdysvaltojen toiseksi kaupallisin juhla joulun jälkeen. Amerikkaan sen toivat irlantilaiset maahanmuuttajat 1800-luvulla, jonka jälkeen Halloween muuttui perhejuhlaksi mantereella 1950-luvulla. Amerikkalaisille lapsille Halloween on päivä, jolloin kierretään naapurien ovilla karkkia pyytämässä. Suomeen juhlinta saapui vasta 1990-luvulla eikä se edelleenkään ole virallinen juhlapäivä maassamme. Päivää juhlitaan kovin vähäeleisesti eivätkä muutkaan maat Pohjois-Euroopassa juhli päivää samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa. Pääsääntöisesti Halloweenia juhlivat lapset ja nuoret, joille se on hauska ja erikoinen tapahtuma syksyn pimeydessä. Halloweenina juhlijat pukeutuvat pelottaviin naamiaisasuihin, sillä niiden tarkoitus on pelotella aaveet ja henget kauaksi pois.

Juhlan viettoon kuuluvat kurpitsalyhdyt, naamiaiset, leikit sekä pelottavan näköiset ruoat ja leivonnaiset. Kouluissa järjestetään yleensä halloween-naamiaiset, joissa oppilaat kilpailevat keskenään pelottavimman näköisistä naamiaisasuista. Päivänä on suosittua järjestää myös kaverijuhlia, joihin valmistetaan karmivia ruoka-annoksia, kuten nakkisormia, aivohyytelöä, veristä matopataa tai hämähäkkikakkua. Hämähäkillä on muuten Halloweenin aikana erityinen symbolinen merkitys. Jos joku näkee tuolloin hämähäkin, se tarkoittaa sitä, että joku läheinen suojelee ja seuraa häntä tuonpuoleisessa. Hämähäkkien lisäksi Halloweeniin kuuluvat noidat, aaveet, vampyyrit ja mustat kissat. Katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat Halloweenia vastaan, sillä heidän mielestään juhla on pakanallinen.

Kurpitsat ovat Halloweenin symboli

Kurpitsalyhty on Halloweenin tärkein tunnus. Irvistävä, koverrettu kurpitsa tunnetaan myös nimellä jack-o´-lantern. Sen erikoinen nimi on peräisin juomarilta nimeltään Jack, joka huijasi paholaista ja pakotti tämän lupaamaan, ettei Jack joutuisi helvettiin. Paholaisen lupauksesta huolimatta Jack ei päässytkään taivaaseen ja ivatakseen paholainen nakkaa Jackille vielä helvetistä hiilen. Jack säilöö hiilen mukana olleen nauriin sisään ja siitä päivästä lähtien hänen poloinen sielunsa on yrittänyt löytää itselleen rauhaa lyhdyn valossa. Nauris vaihdettiin myöhemmin kurpitsaan. Halloweenin ajankohta sopii hyvin omien kurpitsalyhtyjen tekoon, kun sitä edeltää kurpitsojen syyskorjuu Suomessa. Kypsät kurpitsat säilyvät viileässä hyvin kaivertamiseen asti.

Kurpitsalyhdyn valmistaminen

Oman jack-o´-lanternin eli kurpitsalyhdyn valmistaminen on helppoa. Ensin täytyy valita ja ostaa sopiva kurpitsa. Lyhdyksi sopivat jättikurpitsalajit, kuten Big Max ja Expert. Lyhdyn valmistus aloitetaan piirtämällä silmien, nenän ja suun ääriviivat tussilla kurpitsan kylkeen ja hattu leikataan irti terävällä veitsellä. Reikä voi olla myös kurpitsan takana. Sen sisusta eli siemenet koverretaan ulos ja jätetään noin sentin paksuiset reunat. Terävällä veitsellä puhkotaan ja muotoillaan suu ja silmät sekä aukot naputellaan irti. Lyhty viimeistellään asettamalla kynttilä kurpitsan sisään ja laittamalla hattu paikalleen. Oikean kynttilän sijasta valonlähteenä voidaan käyttää myös led-kynttilää.