Alun perin Keski-Amerikasta kotoisin oleva kurpitsa on mitä mainioin lisä ruokaympyrään. Se on terveellinen, sillä se sisältää paljon vitamiineja ja kaliumia, mutta ei kovinkaan paljon hiilihydraatteja tai energiaa. Kurpitsaa pidetäänkin oivana laihdutusruokana. Terveellisyyden lisäksi kurpitsa on erittäin monikäyttöinen, miellyttävän makuinen puhumattakaan sen kauniista väristä. Niinpä kurpitsaa kannattaa harkita omaan puutarhaan. Huomioitava on sekä oikea kasvuympäristö, tarpeeksi lämpimät säät sekä se, että kurpitsa vaatii kasvaessaan paljon tilaa. Koska kurpitsa ei ole aivan tavanomaisin puutarhan asukki, kannattaa kurpitsan kasvattamiseen perehtyä etukäteen. Tästä artikkelista voi poimia parhaat vinkit kurpitsan kasvattamiseen Suomessa.
Kasvukausi ja vaadittu tilan määrä vaihtelee hieman kurpitsalajista riippuen. Kesäkurpitsa tunnetusti tulee valmiiksi kesällä, kun taas talvikurpitsan annetaan kypsyä pitkään syksyllä. Talvikurpitsa tulee kuitenkin kerätä ennen ensimmäisiä pakkasia. Kesäkurpitsaa sekä joitain pienempiä koristekurpitsoita mahtuu kasvattamaan vaikkapa parvekkeella. Toisin sanoen kerrostalossakin asuva voi hyvin aloittaa oman kurpitsaviljelyn, jos parvekkeelle vain mahtuu. Talvikurpitsa kuitenkin vaatii pari neliömetriä tilaa kasvimaalta, jättikurpitsasta puhumattakaan. Tila onkin ratkaiseva tekijä kurpitsan valinnassa. Jotkut talvikurpitsat vaativat myös oikeasti lämpimän kesän, mitä Suomessa ei aina voida taata. Kannattaakin aina etukäteen selvittää kuinka yksittäiset lajikkeet selviävät viileämmästä kesästä.
Kurpitsan istuttaminen
Vaikka parhaat kurpitsareseptit olisikin luettu jo moneen kertaan, ei kurpitsan kasvattamista voi kiirehtiä. Kaikki alkaa istuttamisesta. Maahan istutetaan ruukuissa esikasvatetut taimet. Esikasvattaminen tulee aloittaa toukokuun alkupuolella, ja se onnistuu mainiosti kotonakin. Siemenet kylvetään sisätiloissa ruukkuihin muutaman sentin syvyyteen. Loppukeväästä ilmojen jo vähän lämmettyä viedään kurpitsan taimet päiväseltään ulos karaistumaan. Kun ilman lämpötila ei yölläkään painu alle 10 asteen, voi esikasvatetut taimet viimein istuttaa ulos maahan. Sopiva maa kurpitsalle on pH arvoltaan 6–7. Kurpitsapenkki tulee kastella säännöllisesti ja se on hyvä pitää jatkuvasti kosteana, mutta ylilyöntejäkin kannattaa varoa.
Vaihtoehtoisesti kurpitsan siemenet voi kylvää myös suoraan maahan, mutta sen voi tehdä Suomen oloissa vasta kesäkuussa, kun on tarpeeksi lämmintä. Kylvetyt siemenet on syytä peittää harsolla eläinten vuoksi. Mikäli taimissa ei pörrää tarpeeksi hyönteisiä, voi itse joutua hoitamaan pölytyksen pensselillä. Alkuun kurpitsan penkistä voi ja kannattaa kitkeä rikkaruohot pois omin käsin, mutta myöhemmin kurpitsan kasvettua se vie kasvutilan rikkaruohoilta itse. Kompostiaines on kurpitsoille oikein sopiva lannoite, esimerkiksi kanankakka toimii parvekekurpitsoiden lannoitteena. On hyvä lannoittaa useamman kerran kesässä niin, että kurpitsan lehdet pysyvät tumman vihreinä.
Sadonkorjuu
Istutuksen jälkeen kurpitsa on varsin itsenäinen kasvi, kunhan sitä muistaa kastella. Lähes huomaamatta kurpitsa on kasvanut kuukausien myötä isoksi ja satoa onkin sitten paljon. Kesäkurpitsalajikkeita poimitaan tarpeen tullen kesällä, kun ne ovat vielä nuoria ja niiden kuori on pehmeä. Kesäkurpitsat ovat oiva lisä grillikauden eri ruokiin. Ne sopivat yhtä hyvin niin vartaisiin kuin vaikkapa salaatteihin. Toisaalta kesäkurpitsaa kannattaa kokeilla perinteisiin italialaisiin resepteihin. Kesäkurpitsa sopii oivasti pastan kylkeen sekä maistuu erittäin hyvin paistettuna marinadin kanssa. Ei pidä unohtaa myöskään kesäkurpitsan kukkia, jotka toimivat vaikkapa täytettyinä ja friteerattuina.
Talvikurpitsalajikkeet ovat kypsyneet, kun niiden kuori on kovettunut. Korjuuaika on yleensä syys-lokakuussa. Muhkeiden ja painavien kurpitsojen kanssa tulee olla varovainen. Vaikka ehjä kurpitsa säilyy sellaisenaan jonkin aikaa, on rikki mennyt kurpitsa käytettävä saman tien. Ehjää kurpitsaa voi säilyttää pari kuukauttakin viileässä, noin 12–15 asteessa. Mitä suurempi sato, sitä enemmän kurpitsaa kannattaa säilöä vaikka soseiksi, jotta sitä ei mene hukkaan. Kurpitsapikkelssit ovat menettäneet jonkin verran suosiotaan, mutta etikkasäilytys on sekin varteenotettava vaihtoehto. Kurpitsa soveltuu ruokaan kuin ruokaan; keittoihin, leivonnaisiin, pataruokiin ja jälkiruokiin. Koska monet lajit selviävät viileästäkin kesästä, sopii kurpitsa oikein hyvin viljeltäväksi Suomeen. Ensi keväänä kannattaakin pitää kurpitsa mielessä!